Kas näin heiluu kassi..

... Hyvää synttäriä isosisko!
Vuorikangas ja ruusu on jostain ikivanhasta vuorikankaasta, päälliosa syksyisestä Yodan kaavun (naamiaiset) helmasta, pitsi pieneksi jääneestä topista ja napit mikä mistäkin.

Mobile

Kavereita pöllölle! Lentokone, lepakko, kuu ja tähti. Niin ja tietenkin lempparini, se Mister Owl.

pöllö

Mobilen ensimmäinen, varsin kotikutoinen asukki, mister Owl.

so sweet

Makeisten muovailua. Salmiakkisormusta (ei kuvassa) en voinut käyttää, koska siitä iskee krooninen karkkihimo. Silti surettaa, että se hajosi reggaebileissä. :o

teatime bab`

Ihan oikeasti noista tuli yllättävän kivoja. Alustaksi teekupeille. Tärähtivät nämäkin, enkä saa parempaa ikuistusta, koskapa lähtivät jo maailmalle tupari- ja synttärilahjoina.

Call me pokemon

Halusin pitkästä koettaa erävoittoa ompelukoneesta. Melkein onnistui, vähän meni hermot kyllä. Anyway, lopputuloksena kenguru, tehty vanhasta verhosta ja Yodan kaapukankaasta. Tästä tulee pikkujäbälle joululahja.

Tosin, koska isoveljellään on menossa Pokemon- buumi, pienempikin haluaa omia Pokemoneja (joita äiti ei kuitenkaan anna hankkia). Päätettiin siis äitinsä kanssa ristiä tämä kenguru Pokemoniksi :D. Eihän se lapsi tiedä millaisia niiden kuuluu olla. Täytyy vaan isoveljelleen sanoa, ettei möläytä totuutta "ei tollasta Pokee oo hei olemassa".

suklaata

Suklaan makuista huulirasvaa väkersin eilen. Eikä tässä sen suurempia jaaritteluita.

80-vuotislahja

Muistoja lapsenlapsilta, mitä me pappasta muistetaan. Kirjoittelin muistot tarinoiksi, piirtelin vesiväreillä aiheeseen liittyviä kuvia. Löytyi vielä kirjakaupasta nepalilaista reilun kaupan käsin tehtyä paperia sopiva vihko. Thats it. (Tossa ei siis ole kuin osa kuvista).

huopikkaat huopikkaat...

... meikä koittaa väkertää!

Tjooh. Isille piti tehdä huopatossut synttärilahjaksi. Ekoista tuli oikeasti ihan hienot (painotan jälleen, että kyseessä oli taas kerran suuruudenhullu ideani: ensimmäinen napista isompi huovutustyö, samantien vaan tossuja tekemään). Huovutin ne kumisaappaan avulla, mutta sitten päätin heittää ne viimeistelyksi pesukoneeseen. No tottakai villa huopui liikaa, tossuista tuli liian pienet ja toisesta puhkesi pää. Niistä tulee sitten joskus pienemmille jaloille tarkoitetut popot, kunhan korjaan. Kaikesta huolimatta päätin antaa iskälle huopatossut, hitsi vieköön!

ongelmia? ei toki:
1. Kiire, en ehdi huovuttaa tossuja. Ratkaisu: huovutetaan levy, ommellaan tossut osista
2. Ompelukone ei pystynyt ompelemaan noin paksua kangasta. Ratkaisu: ommellaan käsin
3. Jos saumat olisi tehnyt tossun sisäpuolelle, kovahko huopa olisi "vetänyt" tossua ja siitä olisi tullut vielä kummallisemman muotoinen. Ratkaisu: saumat ulkopuolelle (en osaa kirjoja, kuten kuvasta näkyy)
4. Entä jos suuaukko on liian löysä? Ratkaisu: vuollaan puun oksista pienet napit, joilla voi tarvittaessa kiristää. Ne on ehkä popojen komein osa, mutteivät vielä kuvaushetkellä paikallaan. Höh.
5. Tossut kutittaa. Ratkaisu: ommellaan halpis-fleesestä harmaat sisäosat.
6. Tossut on liukkaat. Ratkaisu: erään halpa-krääsä-askartelukaupan kangaskohoväristä pohjaan kuvioita. (Kiva muuten, sain ko. värit viallisten tuotteiden tilalle hyvityksenä. Nuo hyvityksenä saadut olivat kuivuneet, ja vain parissa tuubissa oli juoksevaa väriä.. Kiitti Tiimari!)

piirtelin

Pappa 80vee! Lahjaksi väkerrän semmoisen muistoalbumin, asioita jotka lapsenlapsille on jäänyt mieleen. Kuvitus on kyllä niin perussuomalaista, lauantaimakkaraa, sisua ja saunaa..

ensimmäinen merkintä..

.. en ole vielä edes jaksanut ( = viitsinyt) paneutua ulkoasuasiaan tai muihinkaan teknisiin juttuihin. Mutta här kommer muutamia käsitöitä.

Hyvää äitienpäivää muppe! Tässä lintupussukka, ois voinut ehkä huovuttaa enemmänkin, mutta ihan ok ensimmäiseksi oikeaksi huovutukseksi! (toivottavasti tuo sisäosakin kestää, koska ompelukoneen ja mun suhde ei ole ihan mutkaton.. ;) ).