... meikä koittaa väkertää!
Tjooh. Isille piti tehdä huopatossut synttärilahjaksi. Ekoista tuli oikeasti ihan hienot (painotan jälleen, että kyseessä oli taas kerran suuruudenhullu ideani: ensimmäinen napista isompi huovutustyö, samantien vaan tossuja tekemään). Huovutin ne kumisaappaan avulla, mutta sitten päätin heittää ne viimeistelyksi pesukoneeseen. No tottakai villa huopui liikaa, tossuista tuli liian pienet ja toisesta puhkesi pää. Niistä tulee sitten joskus pienemmille jaloille tarkoitetut popot, kunhan korjaan. Kaikesta huolimatta päätin antaa iskälle huopatossut, hitsi vieköön!
ongelmia? ei toki:
1. Kiire, en ehdi huovuttaa tossuja. Ratkaisu: huovutetaan levy, ommellaan tossut osista
2. Ompelukone ei pystynyt ompelemaan noin paksua kangasta. Ratkaisu: ommellaan käsin
3. Jos saumat olisi tehnyt tossun sisäpuolelle, kovahko huopa olisi "vetänyt" tossua ja siitä olisi tullut vielä kummallisemman muotoinen. Ratkaisu: saumat ulkopuolelle (en osaa kirjoja, kuten kuvasta näkyy)
4. Entä jos suuaukko on liian löysä? Ratkaisu: vuollaan puun oksista pienet napit, joilla voi tarvittaessa kiristää. Ne on ehkä popojen komein osa, mutteivät vielä kuvaushetkellä paikallaan. Höh.
5. Tossut kutittaa. Ratkaisu: ommellaan halpis-fleesestä harmaat sisäosat.
6. Tossut on liukkaat. Ratkaisu: erään halpa-krääsä-askartelukaupan kangaskohoväristä pohjaan kuvioita. (Kiva muuten, sain ko. värit viallisten tuotteiden tilalle hyvityksenä. Nuo hyvityksenä saadut olivat kuivuneet, ja vain parissa tuubissa oli juoksevaa väriä.. Kiitti Tiimari!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti