Kolminkertaiset onnittelut

Kortteja kortteja, johonkin ne jämäkankaat täytyy käyttää. Käyhän se näinkin?

Supersieni

Kulunut idea, mutta kun ne on niin symppiksiä <3.

so sweet

Makeisten muovailua. Salmiakkisormusta (ei kuvassa) en voinut käyttää, koska siitä iskee krooninen karkkihimo. Silti surettaa, että se hajosi reggaebileissä. :o

Nappisuoritus

(Or maybe not. Ensimmäinen koe-erä, tiedä sitten mitä näistä tekisi.)

Kiviäkin kiinnostaa

Kiviä, nykyisin ne makoilee kuistilla pienten juttujen (mm. sukkien) tuuletuspainoina :)

Kortti ja sen kaveri, ja sen kaveri, ja sen kaveri, ja...

Tuo yksi valkoinen villalangasta tehty sopinee vaikkapa rintakoruksi. Koristelin sen vaalean sinisillä helmillä. Laitoin siihen taakse pienen hakaneulankin kiinnitystä varten. Muut ovat paperinarusta väkerrettyjä. Ajattelin että toimivat samalla pienenä lahjana. Kortti veks ja paperikoriste kuuseen. Ensi jouluna voisi tehdä vaikka joulutähden kaikille, ja laittaa keskelle oman naaman. "Älkää unohtako minua, haluan olla joulussanne mukana!". Ois jo varsin kornia :). Ja tulee mieleen Teletappien aurinko, jolla on vauvan pää. Joo, en ole tarpeeksi narsistinen tuohon. (Mistä lie tuli edes moinen heitto mieleen).

Ps. koska jaksaisin keskittyä ottamaan laadukkaita kuvia. Nevö evö.

Pitääkö rakkaus vääntää rautalangasta?

Joo, sydämiä vaikka kuuseen. Sormet on hieman särki-poikki-kipeät taivuttelusta. Skarppia kuvaakaan en onnistunut saamaan. Mutta, no can do. Give me a better camera, please! Vikahan ei suinkaan voi olla kuvaajassa.

piirtelin

Pappa 80vee! Lahjaksi väkerrän semmoisen muistoalbumin, asioita jotka lapsenlapsille on jäänyt mieleen. Kuvitus on kyllä niin perussuomalaista, lauantaimakkaraa, sisua ja saunaa..